Siivous /   Tuholaistorjunta /   Keltiäisten torjunta ja tunnistus

Keltiäisten torjunta ja tunnistus

Keltiäinen (lasius flavus) on pieni, keltaisen värinen muurahainen, joka on tyypillisesti myös arka valolle. Kooltaan tavallinen keltiäinen (työmuurahainen) on noin 2-5 mm. Yleensä keltiäiset rakentavat pesänsä ja käytävistönsä maan alle ja tulevat maan pinnalla hyvin harvoin. Elo-syyskuuhun ajoittuvana parveiluaikana keltiäisiä voi kuitenkin nousta pesistään myös maan pinnalle. Muurahaisten yhtäkkinen ylösnousu saattaa aiheuttaa hämmennystä esimerkiksi omakotitalon pihalla – hylätyn oloinen tai muutoin varsin hiljaisen muurahaisonkalon ympärystä saattaa äkisti täyttyä keltiäisistä. Parveiluaika on kuitenkin varsin lyhyt, jonka jälkeen keltiäiset palaavat maan alle.

Keltiäisen pistos tai purema
Keltiäinen ei pistä tai pure – keltiäiset käyttävät ravinnokseen pääasiassa kirvojen erittämää mesikastetta. Kellertävää muurahaislajia, joka saattaa purra ihmistäkin on kutsutaan yleisesti kusiaiseksi, mutta kyseessä on tällöin toinen muurahaislajike. Näiden kahden lajikkeen sekoittaminen toisiinsa tapahtuu hyvin helposti, sillä kyseisten lajien koko ja väritys ovat toisiaan vastaavat.

Keltiäisen torjunta kotikonstein
Keltiäiset aiheuttavat harvoin minkäänlaista vahinkoa ihmisille tai elintarvikkeille. Joissain tilanteissa keltiäiset saattavat kulkeutua sisätiloihin tai tehdä pesänsä talon rakenteisiin, jolloin keltiäisten torjunta saattaa tulla ajankohtaiseksi. Keltiäisiä voi olla tarpeen torjua myös pihamaalta, jos pihalle on kerääntynyt harvinaisen suuri keltiäisyhteisö.

Keltiäisten torjunta voidaan tehdä marketeissa myytävillä muurahaissirotteilla, muurahaisrasioilla tai torjunta-suihkeilla (aerosoli). Yleensä pesäaukon ympärille ripoteltavat syöttirakeet/sirotteet tuovat toivotun ratkaisun. Muurahaisyhteisön laajuudesta riippuen sirotteen avulla tehtävä keltiäisen hävittäminen voidaan joutua tekemään useampaan kertaan. Käsittelykertojen välissä on hyvä tarkkailla myös keltiäisten kulkureittien rakentelua. Mikäli torjunta-ainetta on levitetty tietylle alueella, saattavat keltiäiset rakentaa uutta käytävistöä kyseisen alueen ulkopuolelle. Keltiäisten kaivamin käytävien suuaukot on helppo tunnistaa pihamaalta, sillä suuaukon ympärillä on yleensä selkeästi maanpinnasta erottuva hiekka- tai multakeko.

Mikäli keltiäisongelma on laajamittaisempi, voit olla yhteydessä myös alueellasi toimivaan tuholaistorjuntaa tekevään yritykseen.

Löysitkö virheen tai haluatko muokata artikkelia? Lähetä parannusehdotuksesi artikkeliin